Joulukattaus kera piparimuottien, juuttikankaan ja punaisten omenien

Työpaikallani oli viikonloppuna pikkujoulut, ja toimistomme kahvihuoneesta kuoriutui jälleen kerran kaunis juhlapaikka, kun työtoverini pääsi toteuttamaan itseään. Seuraavassa muutamia otoksia kauniista kattauksesta.

Kattauksen perustana olivat punainen pöytäliina, valkoiset lautaset ja läpinäkyvät lasit. Lautasliinojen kera kattaus toki olisi ollut jo jouluinen, mutta työtoverini ei tyytynyt tähän ja hyvä näin! Säkkikangas, punaiset tuikkukynttilät, omenat, piparit ja piparimuotit toivat mukanaan kotoisen ja jouluisen tunnelman. Lautasliinoja piristivät lisäksi katajan oksat, ja koristelusta sai napata itselleen jälkiruokaa, jos joulutortun jälkeen vielä mahan pohja sen sulatti. Suloista, eikö?



Juhlien alettua valoja vähennettiin ja istuuduttiin pöydän ääreen kynttilän valossa. Tunnelmallinen ja erittäin hauska pikkujoulu - kiitokset näistä kaikille osallistujille. Ja kiitos myös työtoverilleni, joka antoi luvan jakaa kattausideat teidän kanssanne.


Iloista pikkujouluaikaa kaikille - ja toivottavasti joku teistä löysi täältä ideoita joulupöytien kattaukseen!

Punaisia unelmia pikkujoulun aattona

Minulla oli tänään siivouspäivä: siivosin pitkästä aikaa kotia monta tuntia, ja oikeasti nautin siitä. Ehkä yksi nautinnon syy oli, että siivouksen jälkeen saisin laittaa joulukoristeita esille pikkujoulun ja ensimmäisen adventin kunniaksi.

Lopulta kävi kuitenkin niin, että suurin osa koristeista jäi vielä kaappiin odottamaan, mutta koti on ainakin puhdas - ja emäntä kypsä unten maille... Sitä ennen on pakko jakaa teidän kanssa kuitenkin muutamat kuvat, jotka ehdin napsaista siivouksen lomassa uusista ihanista jouluisista pyyhkeistäni sekä joulun punaisista kynttilöistä. 

Ostin viikonloppuna Villan pyyhkeet Stockmannilta; yksinkertaiset väritykseltään, mutta kuosi tekee niistä huvilamaisen juhlalliset ja etenkin punaiset pyyhkeet sopivat kuin nakutettu jouluun. Jos kiinnostuit pyyhkeistä, kipin kapin Stockmannille, josta pyyhkeitä saa vielä tämän kuun kanta-asiakaskortilla alennushintaan. Hormin eteen nostin pikkujoulun tunnelman luojaksi kynttelikön ja siihen kolme joulunpunaista kynttilää. Punainen on ehdottomasti minun joulun väri, ja piristää mukavasti muuten varsin musta-harmaa-valkoista kotiani. Jos tykästyit kyntteliköstä, voit ostaa sen ilomielin minulta pois. Hinta 2 euroa. EDIT: MYYTY! Vanhaa jäljittelevä, muttei ole sitä - tai no onhan se muutaman vuoden!

Myös tämä jalkakynttelikkö sai kynttilät paikalleen. Näistä kuvista näkee, kuinka hyvin punainen väri piristää kotini näin joulun alla. Tämä kynttelikkö on vanha, sympaattinen ja tunnearvoakin löytyy, sillä monet vuodet on jo asuttu saman katon alla.

Mallailin uusia pyyhkeitä jo kylpyhuoneeseen, mutten vielä ottanut kuitenkaan käyttöön... Vasta jouluna sitten! Kylpyhuonetta en olekaan ehtinyt esitellä teille blogissani, mutta tässä muutamia otteita tästäkin huoneesta. Kylpyhuone on varmasti asuntoni persoonallisin huone; vanhaa tunnelmaa luo mm. kuvassakin hieman pilkistävä pesukommuutti, jonka kunnostin kaiken remontin keskellä, sekä pienet yksityiskohdat kuten Indiskasta ostetut vanhaa jäljittelevät pyyhkeenkiinnikkeet ruskeaksi lakatussa ovessa.

Ja tässä vielä vinkki lopuksi: jos sinulla on valkoinen koira, älä osta mustaa mattoa. Tämä matto on nimittäin harvoin musta. Jälleen kerran nyppiessäni karvoja matolta pois, päätin, että tämä on muuten viimeinen kerta, otin kuvan, vein maton yläkertaan ja toivon nyt, että joku hakee sen pois. Hinta 1 euro. Ja vanhan puutalon iloja; saa lahjaksi tällaisia aivan ihania tossuja!

Tässä tämä tarina kaunis. Ihanaa pikkujouluviikonloppua sinulle!

Pikkutavarat oivallisesti ja käytännöllisesti esillä

Peräänajan omassa sisustamisessani aina toiminnallisuutta, mutta en kuitenkaan visuaalisuuden kustannuksella. Pieniltä tuntuvat asiat, kuten avainten säilytys eteisessä, voivat helposti jäädä suurten suunnitelmien taustalle, mutta ajattelepa tilannetta seuraavasti: Sinulla on hieno lipasto eteisessä, mutta näyttääkö lipasto enää hienolle, kun avaimet, hanskat, postit ja aurinkolasit lojuvat sikin sokin lipaston kannella? Ei näytä!


Seuraavassa pieniä, mutta merkittäviä, asioita, joilla eteisen saa näyttämään hyvälle, vaikka siellä säilytettäisiinkin lähes kaikkia edellä mainittuja "irtotavaroita" ja vieläpä käden ulottuvilla.

Avaimet pyörivät usein lipastojen ja pöytien päällä - ja ovat hukassa, kun lähtö on käsillä. Avaimille on hyvä osoittaa oma paikkansa eteisessä ja näin näkyvillä riippuessaan ne ovat myös vaivattomasti käytettävissä. Itselläni avaimet riippuvat vanhassa avainta jäljittelevässä, vaatimattomassa, ripustimessa, johon on helppo pistää myös pyörän valo sekä koiran harja roikkumaan.

Mitä tuumaat kuvassa olevasta hyllyköstä? Oletko kenties joskus nähnyt sellaisen? Minä olen; todella monessa kylpyhuoneessa. Näitä hyllyjä on kirpputoreilla usein myytävänä, sillä ovathan nämä kieltämättä kylpyhuoneympäristöön aika kulahtaneita. Mutta tässä, eri yhteydessä, hylly on mielestäni oikein söpö - ja toiminnallinen. Hyllykössä säilytän koiratarvikkeita, hanskoja ja nyt talvella aurinkolasitkin ovat löytäneet hyllyltä oman paikkansa. Ja näyttää hyvälle, vaikka nieleekin kaikessa pienuudessaan näin paljon tavaraa. Ylähyllyllä on lisäksi muutama kynttilä luomassa juhlailtoina tunnelmaa vieraiden saapuessa kylään. 

Kesällä säilytin aurinkolaseja kätevästi kukkamaljakossa! Eikö olekin sympaattinen asetelma? Ja hyvin helposti toteutettavissa! Kukkamaljakko oli kaunisti lipaston päällä, jolloin aurinkolasitkin oli helppo laittaa "omalle paikalleen".



Sateenvarjot ja pyörän pumppu ovat saaneet paikan vanhasta maitotönikästä, joka sopii vanhan talon tyyliin tietenkin oivallisesti.




Äidilta saamani rautainen koirahahmoinen koukku oli alun perin tarkoitus valjastaa koiran hihnalle, mutta ugandalaiset paperikorut näyttivät koukussa paljon paremmalle. Koiran hihna on muutenkin usein likainen eikä niin edustuskelpoinen, joten se sai luvan mennä kaappiin piiloon ja kauniit korut pääsivät esille.

Kirjeet, esitteet ja muut lappuset ovat saaneet paikan pirtin puolelta, keittiötason päältä, kirpputorilta löymästäni telineestä. Telineen ansiosta kirjeet eivät pyöri tasolla ja muodosta epämääräisiä kasoja - tai pahimmassa tapauksessa häviä. Olen paperiasioissa äärimmäisen huono ja tuppaan unohtamaan asioita, joten olen ottanut nyt tavaksi käydä tämän telineen sisällön muutaman viikon välein läpi täytteän velvollisuudet ja tyhjentäen telineen vanhentuneista lappusista. Pieni teline on siis hyvä ja tässä tarkoin valittu vaihtoehto; se on pakko tyhjentää ja käydä läpi tasaisin väliajoin!

Laskuille minulle on puolestaan oma paikkansa niinkin näkyvällä paikalla kuin ikkunalla. Yksinkertaisen Tiimarista ostetun nipsutelineen ansiosta laskut ovat näkyvällä paikalla ja muistan maksaa ne varmasti ajoissa. Kun ympärillä on muuta ei niin virallista, eivät laskutkaan näytä niin ahdistavilta ja ankeilta - vaan ovat nekin osa sisustusta.

Tarvitsetko paikkaa harvemmin käytettäville avaimille? Entä mitä tykkäsit "kylppärihyllystä" eteisen tai miksei vaikka kotitoimiston säilytyshyllynä? Alla minulle tarpeettomaksi jäänyt avainkaappi, avainnaulakko sekä kaksihyllyinen "kylppärihylly"; kaikki hyvässä kunnossa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!

Avainkaappi koristaa tällä hetkellä kotiani ikkunan laudalla ja pitää sisällään koruja. Jos sinulla on kuitenkin sille suurempi tarve, ota yhteyttä: lähtee hintaan 5 euroa (+ mahdolliset postituskulut). EDIT MYYTY!

Toivottavasti löysit omaan kotiisi uusia vinkkejä - ja kenties löydön kotiisi. Reipasta viikkoa kaikille!

Yllätysvauvajuhlat kera vaippakakun

Järjestimme ystävällemme vauvajuhlat, jenkkiläisittäin Babyshowerit, muutama viikko sitten sunnuntaina. Oli todella hauska ja erilainen sunnuntaipäivä: nähdä vanhoja tuttuja, jutella kuulumisia, syödä kaikenlaisia herkkuja, laulella lastenlauluja ja ilahduttaa tietenkin ystävää hänen viimeisillä raskausviikoillaan! 

Juhlat olivat siis täysin yllätys ystävällemme, eikä hänen tarvinnut laittaa niiden takia rikkaakaan ristiin. Tulimme kakkujen, salaattien, piiraan ja hedelmävatien kera yhtenä tavallisena sunnuntaina ovea kolkuttamaan. Jenkkiläistä perinnettä jäljittäen toimme ystävälle lahjaksi vaippakakun, jonka yksi meistä oli koonnut ansiokkaasti omilla äityislomapäivillään. Vaippakakku sisälsi kaikkea tarpeellista; Marimekon ruokalapun, muumilusikan, tutteja, vauvan perusrasvaa, navanputsauspuikkoja, bodyn, pienen lelun ja ihanan Metsolan vauvamyssyn sekä tietysti kaksi pakettia vaippoja, jotka ystävämme mies sai luvan rullata auki...

Vaikkei vaippakakkuun ja näin täydelliseen kattaukseen lähtisikään, suosittelen tällaista yllätystä raskaana oleville ystäville. Tässä siis vielä otokset tuosta mainiosta vaippakakusta ja lopuksi kiitos kaikille osallistujille ja juhlien puuhahenkilölle!

Radio One ja kuppi jäätelöä, kiitos.

Sairaspäivän iloja; kurkkukivun lääkkeeksi jäätelöä kauniisti koristellusta isosta teekupista ja musiikkia uuden soittimen kautta - ja tietenkin: aikaa istahtaa ja kirjoittaa uusia ajatuksia teille tänne sisustuskirjaani. Tänään ajattelin tarinoida viikonlopun saavutuksestani. Sain nimittäin viimein ostettua kauan kaivatut musiikkilaitteet ja juuri omaan makuuni.

Jäätelöä voi vallan mainiosti tarjota myös isoista teekupeista: näin saat myös näyttävyyttä ja erilaista näkökulmaa kattaukseen. Sairaspäivän piristykseksi ja kipeän kurkun turruttamiseksi katoin itselleni ihanan kermaista mansikka- ja cappuccino-jäätelöä kirpputorilta aikoinaan ostamaani kauniiseen teeastiaan. Jo tämän nähdessään tulee terveempi olo!

Tässä ne nyt ovat: uudet soittovehkeeni niin somina, pieninä ja minun näköisinä. Audio Pron Radio One -laite osoittautui usean tunnin kaupoissa kiertelyjen jälkeen minun tarpeisiini parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Ensinnäkin todella pieni laite, kaunis ulkomuoto ja äänentoisto erittäin hyvä. Laitteesta on Bluetooth-toiminnon ja monipuolisten liitäntöjen kautta mahdollista kuunnella musiikkia tietokoneen ja I Podin kautta. Ostin siis myös uuden hienon iPod nanon samaan syssyyn, ja nyt voin mennä salillekin kuunnellen omaa musiikkia.

Audio Pron Radio One hinta pyörii 200 euron molemmin puolin. Radiota myy mm. Kodin Anttila ja Expert. iPod nanon hinta on riippuvainen muistin koosta: hinta pyörii noin 160 ja 180 euron välillä ja iPodeja löytyy monipuolisemmin kaupoista: Itse ostin kummatkin laitteet lopulta Kodin Anttilasta alennuskuponkien kera.



Kuva havainnollistaa hyvin, kuinka pieni laite on: pienen säilytyskulhon kokoinen! Jopa kukkamaljakko näyttää isolle radion rinnalla. 



Radion "kuori" on aitoa nahkaa. Lisämausteen tarjoavat kauniit tikkaukset ja etulevyn kiiltävä kosketuspinta. Tämän todellakin haluaa laittaa esille, ja nyt se komeilee keittiössäni. Pieni koko mahdollistaa helpon siirreltävyyden, mikä on vaihtelunhalua kaipaavalle sisustajalle erittäin hyvä ominaisuus.

Nyt tuleva pikkujouluväki voi siis huokaista helpotuksesta: voimme kuunnella siellä myös musiikkia!! Ja kuinka minä huokaisin helpotuksesta monen tunnin kaupoissa kiertelyn jälkeen: minun ei tarvinnut ostaa isoja tai rumia laitteita, jotka pitäisi piilottaa tai jotka veisivät vähäisistä säilytystiloistani liian suuren osan. Kyllä hymyilyttää tätä ajatellessani, jäätelökulhon tyhjennyttyä - ja kenties hymyyn vaikuttaa myös särkylääke, jonka nautin tätä kirjoitellessani...


Pysykää te terveinä, syökää vitamiineja ja pistäkää vaatetta kunnolla päälle ulos lähtiessänne. Ja kuunnelkaa musiikkia; se piristää näin kylmän ja sateisen syksyn keskellä!

Ullakon kammarin muutos

Yläkerran kattoparrut sekä kattoikkunasta avautuvat maisemat olivat oikeastaan ainoat asiat, joihin ihastuin aikoinaan, kun tulin katsomaan asuntoa ensimmäistä kertaa. Yläkerta oli remontoitu 2000-luvun puolella, ja oli suhteellisen valoisa ja avara, mutta tapetit olivat alkaneet repeillä ja muovimatto peitti lattiaa.

Suurin ongelma oli yläkerrassa kuitenkin säilytystilan niukkuus: neljä vaatekaappia on tällä naiselle yksinkertaisesti liian vähän! Toinen ongelma oli tilan avaruus ja lattian kaksitasoisuus, minkä takia huonetta oli lopulta hyvin vaikea sisustaa kauniisti ja järkevästi. Huonekalut eivät toisin sanoen voineet muodostaa toiminnallisia ja intiimejä tiloja, sillä seinäpintoja, joita vasten huonekalut oisivat voineet tukeutua, ei juuri ollut kuin hormin edessä ja vaatekaappien takana.

Ratkaisin ongelman niin, että huoneeseen rakennettiin kokonainen vaatehuone, jolloin säilytystila vähintäänkin nelinkertaistui ja samalla huoneeseen saatiin toivottua seinäpintaa. Pintaremontin yhteydessä yläkertaan tuotiin myös lisää väriä ja kontrasteja; kuviollisen tapetin, harmaan maalin sekä mustanruskean lattian muodossa.


Lattia oli kahdessa tasossa. Kaappeja oli aseteltu siihen asti kuin katon mitta antoi periksi ja loppu oli ns. hukkatilaa. Vaatehuoneen myötä säilytystila kasvoi huomattavasti ja seinä toi huoneeseen intiimimmän tunnelman. Lisäksi tapetin kuviointi lisää kotoisuutta ja vanhan ajan tunnelmaa yläkertaan. Vaatehuoneen ratkaisuista kerron toisella kertaa tarkemmin. Jälkeen-kuvassa on etualalla aivan ihastuttava keinutuoli, joka on todellinen kirpputorilöytö!

  

Yläkerta oli ennen remonttia hyvin valkoinen, minkä takia esimerkiksi hormin tiilet eivät juuri erottuneet muusta seinäpinnasta. Remontissa seinät saivat hormia ja tapettiseinää lukuun ottamatta harmaan sävyn, jolloin hormikin tuli esille. Tapetin tilasin K-raudan kautta, eikä ollut halvimmasta päästä. Toisaalta tapetti on oikeastaan huoneessa tärkein katseen vangitsija, joten siihen kannatti sijoittaa. Lattialaminaatit sen sijaan sain ns. vahingossa halvalla; ihastuin  lattiaan, jonka myynti oltiin juuri lopettamassa, minkä takia sain varaston jämäerät halpaan hintaan. Vaikka lattialistat oli lakattu hieman eri sävyllä kuin mitä uuden lattian sävy oli, säilytin ne ennallaan;  korostuvat hieman laittiasta, mutta eivät häiritsevästi kuitenkaan.

 

Kattoparrut ihastuttivat asuntoa ostaessa ja ihastuttavat vieläkin. Matala tila on hyödynnetty nukkumiseen; muutaman kerran on pää kolahtanut parruun ja kattoon, mutta vahingosta viisastuu. Kattoikkuna odottaa vielä sopivia verhoja. Nyt auringonsäteet ja kaupungin valot pääsevät valaisemaan huoneen - sekä hyvässä että pahassa. Kuvasta näkyy hyvin seuraava parannusta kaipaava kohde yläkerrassani; sänky on liian valkoinen, eli kaipaa joko värikkäitä tyynyjä tai päiväpeittoon uutta väriä. Äitini aikoinaan virkkaamasta päiväpeitosta en raskisi luopua, joten toivottavasti löydän toisen ratkaisun.



Mäntyiset portaiden kaiteet hyppäsivät ennen remonttia suorastaan silmille yläkerrassa. Nyt ne sulautuvat paremmin muuhun kokonaisuuteen. Uuden lattian myötä kattoparrutkin tulevat paremmin esille. Samoin harmaaksi maalattu seinä erottaa katon ja seinän toisistaan: ennen samaa seinät ja katto olivat puuroa, mutta nyt selvästi erilliset osat, minkä ansiosta huoneeseen tuli enemmän ryhtiä!


Tässä oli siis tarina yläkerran remontista. Toivottavasti nautit ja löysit vinkkejä omaan kotiisi!

Komeroon toimivuutta ja näköä

Komeron remontti lähti siitä, että komeron oven takaosa oli jäänyt kiireen keskellä hiomatta ja maalaamatta. Se häiritsi silmääni, vaikka harvoinhan kaapin ovet rehottavat auki. No, minua joka tapauksessa häiritsi.

Kuten usein käy, remontti leviää. Oven takaosan lisäksi aloin hioa oven pieliä, minkä jälkeen kurkkasin, mitä kaapin sisällä olevan ruman pahvin takaa löytyy: löysin vanhat laudat, joten revin pahvit pois, minkä kautta hyllyt ja tangotkin piti repiä alas - ja kas: minulla oli varsinainen työmaa edessäni!

Mutta kun ryhtyy hommiin, kannattaa se toki tehdä kunnolla. Nyt komeron ovi voi jäädä hyvinkin auki ja kaiken lisäksi komeroon mahtuu yksi hyllyllinen enemmän tavaraa kuin ennen.


Komero oli todellikin komero ennen remonttia: ei maalia ja seiniä peittivät erittäin vanhat pinkopahvit. Ongelmana oli myös se, että vaatetanko oli turhan takana ja korkealla; samoin sen yläpuolella oleva hylly - epäkäytännöllisen korkealla. Maalasin komeron seinät ja katon valkoiseksi ja lattian samalla maalilla, millä muukin eteisen lattia oli maalattu. Ja nyt remontin jälkeen ei todellakaan haittaa, jos komeron ovi jää joskus auki!




Remontin yhteydessä laitoin komeron oven sisäpuolelle koukut (ostettu Ikeasta): näihin voi ripustaa kauppakassit tai vaikka eniten käytetyt takit - ja tulee tämäkin "hukkatila" käytettyä hyväksi. Komeron lattialla on hyvin tilaa käytetyimmille kengille, ja ovat näin piilossa katseilta. Ja mikä parasta: yksi hylly lisää komeroon = lisää säilytystilaa eli olen erittäin onnellinen lopputuloksesta. Ylempi hylly on vanha komerossa jo ollut; alemman rakensin itse peruslaudoista, jotka maalasin valkoisiksi. Pattereilla toimiva led-valaisin auttaa etsijää hädässä: erittäin käteviä käytettäväksi pimeisiin komeroihin ja vaatekaappeihin - suosittelen.

Komeroissa ja vaatehuoneissa on monesti paljon ns. "hukkatilaa": hyllyt ovat liian syviä, hyllyväli liian suuri ja ovien takaosa on käyttämättä. Lisäksi valaistus on kaiken A ja O: taskulampun kanssa on ikävä etsiä juuri sitä oikeaa huivia aamun kiireessä. Tässä siis muutama niksi kaapin tai komeron tehokkaampaan hyödyntämiseen; toivottavasti olin avuksi!

Lipaston nuorennusleikkaus

Eteiseni lipasto on nähnyt ja kokenut paljon. Ostin sen teini-ikäisenä omaan huoneeseeni ja muuttaessani kotoa muutti lipasto mukanani. Lipaston päällä on ollut koriste-esineitä, eteisessä se on toiminut oivana laskutasona esimerkiksi avaimille ja pitkään se toimi myös akvaarion tasona. Yli 15 vuotta vanha lipasto alkoi näyttää jo ikäiselleen, ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin maalata sen valkoiseksi. Tarkemmin ottaen "peperin valkoiseksi", eli sävytin maalin kaupassa - ja sain siitä hyvästä ostaa maalia kaikki kolme litraa. Sutineen kaikkineen lipaston kunnostus maksoi noin 70 euroa.

Mutta koska maalia oli kaikki 3 litraa, on sillä maalattu lisäksi komero seinineen kaikkineen ja vieläkin maalia on puolet jäljellä odottamassa uusia ideoita...

Tässä siis sinullekin idea: pienellä vaivalla ja rahalla saat vanhasta kalusteesta kuin uuden. Varsinkaan tunnearvokalusteita, kuten tämä lipastoni oli, ei halua luovuttaa pois, vaikka ne kyllästyttävätkin. Tällöin kannattaa miettiä, mitä maalilla tai lakalla saisikaan aikaan!?

Lipaston nuorennusleikkaus: sopii nyt eteiseeni ja yläpuolella olevaan peiliin huomattavasti paremmin!

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että puiset huonekalut ovat huomattavasti pidempi-ikäisempiä kuin lastulevykalusteet ovat: puuta voi aina hioa, paklata ja maalata. Ja jos et jaksa sitä tehdä, voit myydä sen eteenpäin, kun lastulevyiset kalusteet joutuvat todennäköisesti kaatopaikalle.

Maalilla voit myös modernisoida vanhoja kalusteita: 1990-luvulla mäntyiset kalusteet olivat viimeisintä huutoa, nyt valkoinen ja yleensäkin värilliset kalusteet ovat enemmän pinnalla.