sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Eteisen värit kuin Jussi-paidasta!

Ostin tänään uuden pipon ja hanskat, Jussi-paidan värityksen kuosilla ja värityksellä. Kotiin päästyäni piti pipo saada heti päähän: siinä eteisen peilin edessä mallaillessani huomasin, että eteiseni värimaailma on kuin suoraan Jussi-paidasta. Vai mitä?

Eli tällainen on Jussi-paita-värikartta; mitä tykkäätte? Minä tykkään - sekä eteisen värityksestä että Juha-kuosista uudessa pipossa ja hanskoissa! Suomalaista ja tamperelaista tuotantoa, jotka sain hyvään alennettuun hintaan yhteensä viidellä eurolla.
Olin jo laittamassa nämä päälle, kun olimme tekemässä lähtöä Ruissaloon, mutta voi; eihän mun gebardi- eikä kultahörhelöaurinkolasit oikein sopineetkaan näiden kanssa yhteen... Pitänee nyt siis lähteä arinkolasikaupoille, ja ostaa jotkut Jussi-kuosiin sopivat mallit!

Ruissalon auringossa vietettyjen tuntien ja hyvän ruuan jälkeen luvassa vielä lämmin saunahetki, ja sitten unten maille keräämään voimia ensi viikkoon. Reipasta viikkoa kaikille, ja nautitaan kevätauringosta kaikin siemauksin!

maanantai 21. helmikuuta 2011

Sairaspäivän iloja

Näin tänään kevätauringon säteet kotonani; sairaslomapäivän etuja. Kuinka ihanaa, vaikka toisaalta kuinka kauheaa, kun näkee kaikki liat, pölyt ja tahrat niin selvästi. Mutta tänään oli siis hyvä syy jättää liat omaan arvoonsa - ja olla mahdollisimman paljon paikallaan. Koska on koira, oli aivan pakko käydä katsomassa auringonsäteitä myös ulkona, jokirannassa. Ja leppoisan tallustelun jälkeen Kosken leipomosta laskiaispullan. Näin kirjoitettuna tämähän kuulostaa luksukselle, mutta en minä enää kauempaa jaksa; toivottavasti siis huomenna töihin, salille ja koiran kanssa reippaalle lenkille....

Osin kuollut, mutta kyllä; vihreitä lehtiä alkaa nousta ruukusta kevätauringon voimasta. Myös ruukussa oleva pelargonia elää vielä; katsotaan, saanko sen kukkimaan kesällä!
Sairaspäivän iloja; saa lukea kirjoja ja lehtiä, joita olen arkikiireessä vain kasannut huoneen nurkkaan kasaan. Kasa on kuitenkin käytännöllinen ja hauskan näköinen; toimii kukan korokkeena.
Portsasta Kosken leipomosta ostettu iso laskiaispulla. Muuten todella hyvä, mutta eihän tämä namunaama voinut olla lisäämättä mansikkahilloa väliin... Lidlin mansikkahillo on muuten todella hyvää - kuten tämä laskiaispullakin kera lämpimän kaakaon oli!

Toivottavasti te olette pysyneet terveinä. Mutta jos ette, älkää tehkö kuten minä; en nimittäin oikeasti ehtinyt lukea yhtään sisustuslehteä tai -kirjaa, kuten kuvittelin - sillä syömisen ja ulkonakäynnin välissä naputin tietokoneen ääressä töitä. Kiire on, mutta kevättä kohden toivottavasti hellittää ja pääsee vaikka lomalle jonnekin lämpimään...

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Kaikki 26 kenkäparia kauniisti piilossa

Lojuuko eteisessäsi epämääräisiä kasoja kenkiä siellä täällä? Merkki siitä, ettei niille ole toimivaa paikkaa. Jokaiselle kengälle on hyvä olla oma paikkansa: tällöin kengät tulee helpommin laitettua paikalleen ja toiseksi: tiedät, mistä löydät ne.

Kävin juuri laskemassa, että omassa eteisessäni on yhteensä 26 kenkäparia, eikä niistä loju yksikään eteisen lattialla. Kaikilla on siis oma paikkansa, vaikkei eteiseni tilaihme olekaan. Huomasin tilanteen pistäessäni eteisen lipastoa kuntoon, ja jouduin tyhjentämään lipaston sisällön väliaikaisesti eteisen lattialle. Lipasto nielee lopulta todella paljon tavaraa; kaulahuiveja, pipoja, hanskoja - ja kyllä: kenkiä. Kenkiä, etenkin lipposia ja juhlakenkiä, voi  tosiaan säilyttää myös ihan perinteisen lipaston laatikoissa - tai miksei voisi?

Tässä siis vinkkejä, minne kenkiä järjestellä piiloon toimivasti ja monipuolisesti, sillä eihän kaikkien kenkien tarvitse olla samassa kaapissa.


Lipaston kunnostuksen yhteydessä huomasin, kuinka valtavan määrän lipasto imaisee kenkiäkin: valtava kenkämeri on nyt lipaston kunnostuksen jälkeen jälleen siististi piilossa lipaston laatikoissa.
 
Etenkin juhla- ja pikkukenkiä voi hyvin säilyttää lipastossakin. Itsellä muutama laatikko on pyhitetty kengille ja loput kaulaliinoille, pipoille ja käsineille; nekin järjestelmällisesti omissa laatikoissaan, mikä helpottaa aamukiireiden keskellä... Huomaa lattian vanha räsymatto: mahtava neljän euron löytö kirpputorilta muutaman viikon takaa! Räsymatto sopii niin somasti kotini eteisen lankkulattialle ja lämmittää mukavasti jalkoja näin talvella ennen kuin pukija saa ulkokengät jalkaansa.

Komeron lattialla säilytän käytetyimpiä kenkiä: helposti saatavilla ja helposti piilotettavissa. Komeron lattia on käsitelty lattiamaalilla, joten se kestää hyvin myös kengistä lähtevää kosteutta ja kuraa. Kiiltäväpintainen lattia on myös helppo pitää puhtaana; pyyhkäisy vain ja kura on poissa!

Vähemmän käytettyjä kenkiä säilytän kylmän eteisen puolella Ikeasta ostetussa Hemnes-kenkäkaapissa. Huomaa, kuinka hyvin kapea kaappi hyödyntää muuten tyhjäksi jäävän tilan ja tuo valkoiselle seinälle samalla toivottua särmää. Nyt talven tullen kaappiin menevät kesäkengät ja kesän tullen laitan sinne puolestaan talvikengät.

Hemnes-kenkäkaappi on nimensä mukaisesti suunniteltu juuri kenkien säilytykseen. Yhteen lokeroon mahtuu juuri ja juuri kolme pientä kenkäparia. Kenkäkaappi on oivallinen lisä kenkien säilytykseen, mutta yksin tämä tuskin riittää monessakaan perheessä. Kaappia myy siis Ikea noin 100 euron hinnalla. Kaappi on puuta muovisia lokeroita lukuunottamatta, tyylikäs ja saatavana sekä valkoisena että mustana; sopii siis moneen makuun.

Huomasitko, etten omista siis yhtäkään perinteistä kenkätelinettä?

Siihen on syynsä, sillä mielestäni ne ovat järjestäin rumia. Kaupassa ne voivat näyttää vielä hyvälle, mutta kun kotona kenkähylly on pakattu täyteen kenkiä, näky on usein kaikkea muuta kuin kaunis...

Kenkäsäilytykseni ei ole kuitenkaan vielä täysin ongelmaton: vierailijoiden kengille pitäisi löytää hyvä paikka. Tässä toimisi hyvin rautainen kenkähylly, jollaisen näin maaseutumarkkinoilla syksyllä. Vieraille kenkähylly olisi siis toimiva; olisi vain ajoittain käytössä ja muuten koristaisi omana itsenään eteisen sisutustusta, esimerkiksi kukkatasona...

Näihin haaveisiin on hyvä päättää tällä kertaa, ja jatkaa töiden parissa. Heippa!

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Pukeutumishuoneen helmet

Vaatehuoneen ei tarvitse olla paikka, joka on sullottu täyteen tavaraa lattiasta kattoon asti ja jonka ovi pitää äkkiä laittaa kiinni, kun vieraita tulee kylään. Kun lähdin rakentamaan yläkertani vaatehuonetta, tärkeimpänä lähtökohtana oli käytännöllisyys, mutta toisena lähes yhtä tärkenä oli se, että viihdyn huoneessa. Vaatehuoneesta ei saanut siis tulla komero vaan pikemminkin pukeutumishuone. Seuraavassa teille pukeutumishuoneeni sisustuksen tarina. Aiemminhan esitin jo muutamia kuvia huoneesta muutostarinan muodossa, mutta tässä vinkkejä remontoinnin jälkeiseen sisustukseen.

 
Pukeutumishuoneen jalkavalaisin sekä iso peili; tämän peilin edessä on hyvä mallailla ja kokeilla, mitä vaatteita sitä tänään laittaisikaan päälle...

Huoneen pitkä seinä on valjastattu viimeisiä senttejä myöten hyllyille, jotka rakensin liimapuulevyistä ja maalasin mustiksi. Hyllyjä kannattalevat Ikean hyllykiinnikkeet. Vinkki: pieneenkin tilaan saa hyvän pukeutumishuoneen, kun rakentaa hyllyt kapeiksi ja latoo hyllyjä sopivan tiheään. Kokeile vaikka; kuinka monta paitaa on mukava lastata päällekkäin niin, ettei kasa kaadu tai ole epäkäytännöllinen. Tai mieti, minkälaisia laatikoita laitat hyllyille ja mitoita korkeus niiden perusteella. Näin saat koko tilan käyttöön. Kuvissa näkyy muutamia säilytysratkaisuja, joita ei saa peruskaupasta; vanhassa hattukotelossa on sukkia ja padassa on sukkahousut sulassa sovussa. Pallolaukku on hauska, mutta laukku on kannakkeiltaan rikki. Eihän näin hauskaa laukkua raaskinut heittää kuitenkaan pois, kuten ei laukun sisälle sullottuja muita laukkujakaan! - jotka odottavat joko innostumistani niihin uudelleen, kirpparille pääsyä - tai kesätuulta... Näteimmät laukut voi tietenkin laittaa kauniisti esille piristämään huoneen ilmettä!

Kuvissa vasemmalta oikealle ylhäältä alas:
1. Ikeasta ostettuihin pahvisiin laatikoihin on laitettu mm. joulukoristeet ja kesävaatteet piiloon. Liekö syy kehnon kokoojan tai kovakouraisen käyttäjän, kun nämä eivät tunnu pysyvän kasassa; ruuveja tippuu milloin mistäkin kulmasta. Mutta siistejä ovat ja sopivat tällaiseen harvempaan käyttöön!
2. Laukkuja roikkuu myös seinällä; ja korkeimmatkin seinät on näin valjastettu käyttöön.
3. Pitäähän pukeutumishuoneessa kukka olla - ja ikkuna tietenkin luo huonemaista vaikutelmaa; vaikka pieni onkin...
4. Tässä etualalla näkyvä Ikean laatikko on ollut kestävä ja käytännöllinen. Näitä minulla on monta, ja niihin piiloutuu monet parit pikkuhousuja, sukkia, yökkäreitä, jne. - ja ovat kätevästi hollilla - mutta siististi piilossa! Hyllyllä on myös kuivakukka, jonka olen ostanut vuonna 2000 ensimmäiseen kotiini Oulussa; monta tarinaa sekin ehtinyt nähdä. Ja taustalla näkyy myös vanha pannu vai mikähän se on; täynnä vöitä. Ja takana siistit matalat vaatepinot; monta paitaa ja monia housuja. Lisäksi hyllyillä on monenlaisia kauniita kenkälaatikoita valjastettuna säilytykseen; pitävät sisällään kuitteja, kynttilöitä, jne...
5. Ja tämä on se tärkein luksus; paljaiden varpaiden alla lämmin lampaan talja - tämän päällä kelpaa aamulla tepastella varpaillaankin... Lattia on myös valjastettu hyllyjen alta hyötykäyttöön; sisustuslehtiä Ikeasta ostetuissa, mustiksi maalatuissa, lehtikoteloissa vaikka ja kuinka... Ja maalaustarvikkeet on piilotettu taustalla näkyvään rottinkiseen isoon koriin, jonka olen ostanut teinivuosinani omaan huoneeseeni - ja voi, muistan kuinka isä taivasteli kirpputoriostostani, mutta katso isä; se on vieläkin käytössä ja hyvässä käytössä onkin!

Tässä tämä tarina kaunis; toivottavasti löysit vinkkejä omaan kotiisi!

maanantai 14. helmikuuta 2011

Aika on kultaa, ainakin tässä perintökellossa

Elämässäni on tällä hetkellä aivan kauhea kiire. Aika on todellakin kultaa tai jopa arvokkaampaa, varsinkin elämäntilanteissa, kun se ei vain tunnu riittävän... Ajan puutteesta huolimatta päätin satsata teihin ystäviini sekä lukijoihini ja kirjoittaa lyhyen tarinan minulle tärkeästä esineestä - näin ystävänpäivän kunniaksi.

Kello on vanhempieni häälahjaksi saama, eli sillä alkaa olla ikää jo yli 30 vuotta! Löysin kellon kerran mökillä ollessani; koneisto oli lakannut toimimasta ja kellotaulu virttynyt auringonvalosta, mutta muuten; aivan ihastuttava ja mikä tunnearvo. Sain äidiltä luvan ottaa kellon mukaani, ja viimein puolitoista vuotta tapahtuneen jälkeen sain vietyä kellon kellosepälle. Uusi koneisto, uudet viisarit ja uusi kellotaulu; ja nyt kello komeilee keittiössäni näyttämässä aikaa - ja muistuttamassa samalla omista juuristani ja vanhemmistani.
... ja tässä vielä otokset ennen kellosepälle pääsyä, ja sen jälkeen. Pienillä asioilla sai suuren muutoksen aikaan, ja mikä tärkeintä; nyt kello pääsi taas eloon.

Kiitos äidille ja isälle, kun sain tämän kellon huostaani - ja kiitos teille, kun olen olemassa!

Samoin kiitos teille kaikille ihanat ystäväni, kun olette olemassa. Liian harvoin nähdään, mutta kun nähdään, on se aika kultaakin arvokkaampaa. Sydämellinen rutistus, ja ihanaa ystävänpäivää!

maanantai 7. helmikuuta 2011

Pukeutumishuone vaatekaappien tilalle

Tässä tarina pukeutumishuoneeneestani; huoneesta, jollainen kaikilla naisilla pitäisi olla: yli 20 metriä hyllytilaa sekä vaatetankoja kolmessa tasossa. Tämä oli remontti, jota asuntoni todella kaipasi, sillä säilytystilaa ei tätä ennen ollut juuri ollenkaan. Lisäksi makuuhuoneeni ryhdistyi merkittävästi uuden tapettiseinän ansiosta, mikä näkyykin hyvin seuraavista kuvista.

... ja voin suositella; pukeutumishuone on luksusta ahtaan vaatehuoneen tai pienten kaappien rinnalla... Joten jos vain tilaa löytyy, siitä vain hyllyjä rakentelemaan!

Näistä kuvista näkee hyvin, kuinka yläkertani muuttui uuden seinän ja pukeutumishuoneen ansiosta. Kalusteet tulevat huomattavasti paremmin esille, kun seinä takana ryhdittää sisustusta - ja huoneesta tuli kodikkaampi. Pukeutumishuoneen hyllyt tavaroineen näkyvät makuuhuoneen puolelle, mutta se ei haittaa, kun hyllyt on "sisustettu" kauniisti säilytyskoreilla ja muilla tavaroilla. Lisäksi valaistus auttaa; pukeutumishuone on monesti pimeänä, joten hyllyillä olevat tavarat eivät korostu oviaukosta.

Tässä  toinen kuva, joka kertoo sekin hyvin tarinaa siitä, miten uusi seinä helpotti sisustamista. Eikä tule ikävä näitä neljää vaatekaappia, jotka näkyvät kuvissa... Kaikkein eniten ihmettelen, miksi vaatekaapit on suunniteltu niin syviksi: takaosa jää käyttämättä tai siellä olevat tavarat ovat epäkäytännöllisesti saatavilla tai muuten vain piilossa ja unohtuvat siten sinne... Remontissa otin tästä opikseni, ja rakensin pukeutumishuoneen hyllyt kapeiksi - juuri sopivan kapeiksi, että ne kannattelevat niille asetetut vaatteet kauniisti ja toimivasti.

Ja tässä otteet hyllyriveistä, joita kertyi huoneeseen, kun koko takaseinäala hyödynnettiin, yli 20 metriä. Siis yli 20 metriä säilyttää vaatteita, lakanoita, pyyhkeitä, jne! Täytyy kyllä myöntää, että alkuhuuman jälkeen huomaan, että hyllyt ovat täyttyneet, ja pian on aika suunnata kirpparille myymään taas ylimääräiset rievut pois. Hyllyt rakensin muuten liimapuulevyistä, jotka maalasin mustaksi, joita kannattelevat Ikean pitimet. Korkeimmalle seinälle laitettiin vaatetangot; ylimpänä roikkuvat tällä hetkellä kesätakit ja alemmilla tangoilla päivittäisessä käytössä olevat vaatteet. 

Mikä erottaa tämän huoneen vaatehuoneesta?
  • Kodikas ja tunnelmallinen valaistus, jota voi tarvittaessa kirkastaa / himmentää.
  • Hyllyt on sisustettu, vaatteiden ohella hyllyillä on kuvia, kukkia ja etenkin hauskoja säilytysratkaisuja korien ym. purnukkojen ja laatikkojen muodossa.
  • Huoneessa on tilaa vaihtaa vaatteet ja mallailla niitä peilin edessä.
  • Huoneesa on ikkuna, vaikka pieni onkin. Ja viherkasvi - eli kodikkaita sisustuselementtejä.
  • Huone on viihtyisä!
Voin siis suositella; en perinteistä vaatehuonetta vaan pukeutumishuonetta. Pukeutumishuoneen kivoista yksityiskohdista ja säilytysratkaisuista teille vielä toisella kertaa. Nyt MOIKKA, ja reipasta viikkoa itse kullekin!

tiistai 1. helmikuuta 2011

Operaatio "Kodikas sekamelska", osa I

Operaatio kodikas sekamelska on alkanut; sisustuskirjat ja -lehdet ovat olleet hyvää iltaluettavaa. Tässä muutamia otteita; voisivatko nämä kuvastaa "kodikasta sekamelskaa"?

Tässä kodissa ei haittaa, vaikka kuppi jäisi pöydälle tai paita lojuroikkuisi tuolin nojalla. Vai mitä tuumit? Värit ja kalusteiden erilaisuus sekä kuluneisuus luovat rennon ja etenkin sen kodikkaan tunnelman. Erilaiset sisustuselementit ja -tyylit luovat sopuisan sekamelskan; ei liian, mutta sopivan sekavaa, kun huoneesta löytyy joku yhdistävä tekijä. Tässä huoneessa yhdistävä tekijä on ainakin pehmeät sävyt. Keittiössä myös kaikki päivittäin tarvittavat esineet ja purkit ovat esillä, mikä luo toisaalta sekamelskaa ja toisaalta myös toiminnallisuutta, jota nyt tässäkin toivotáan saavutetettavan.
Kodikas sekamelska on yhdistelmä eri tyylejä ja etenkin tässä tapauksessa yhdistelmä eri värejä! Seinälle voisi ripustaa jonkun hauskan julisteen tai hauskan valokuvakollaasin, jossa kehykset voisivat olla erilaisia ja erikokoisia. Kodikkaassa sekamelkassa ei haittaa, vaikka lattiamateriaalit vaihtuvat kynnyksen kohdalla aivan toiseksi. Lämpimän värisiä mattoja lattialla, ja seinät kodikkaasti himmeällä sävyllä maalatut tai tapetoidut; ei siis mitään liian rankkaa... Tyynyjä, filttejä ja mukava sohva, missä löhötä. Kodikas on tässä tapauksessa myös sama kuin valoisa; eli valaisimia useampia myös nurkkiin lisäämään tilan tuntua. Ja keinutuoli; se olisi kyllä niin kodikkaan sekamelskan sydän!

Kodikasta sekamelskaa ovat innoittaneet ainakin Löytöjen koti- ja, Unelmien kesäkoti -kirjat sekä Glorian koti-, Talo & Koti-, Maalla- ja Avotakka-lehdet, ... ja olikohan muita vielä. Kotini alkaa olla varsinainen aarreaitta sisustuslehtien ja -kirjojen osalta, sillä en raski luopua yhdestäkään. Illalla askartelin niistä käytetyimmistä kukkatelineen, eli korkean lehti- ja kirjapinon päälle kukka koristeeksi huoneen nurkkaan; ovat näin käden ulottuvilla - ja uusille lehdille sekä kirjoille on näin ollen jo valmiina paikka odottamassa! ... ja kuvastaa tämäkin hyvin kodikasta sekamelskaa.

Nautinnollisia hetkiä teidän koteihin. Minä vielä istun junassa, ja näin pitkän työpäivän päätteeksi voin olla varma, että nautin viimein kotiin päästyäni; filtin alle sohvalle katsomaan jotain hömppää unilääkkeeksi ja sitten nukkumaan... Heihei.