 |
Kuva viime pääsiäisen jälkeiseltä viikolta; piti ottaa tällöin kuva tälle vuodelle teille jaettavaksi, sillä viime vuonna rairuoho ei ehtinyt kasvaa pääsiäiseen mennessä. Vahingosta viisastuneena päätin tänä vuonna aloittaa ajoissa; toivottavasti onnistun siis nyt paremmin!
|
 |
Laitoin rairuohot kasvamaan paitsi samaan tinaiseen astiaan kuin viimekin vuonna, mutta päätin hyödyntää myös tämän lyhdyn pääsiäiskoristeluun. Lyhdystä onkin kerrottava erikoinen tarina: Viime talven myrskyt olivat tällöin pahimmillaan, ja omatkin lyhdyt lentelivät portailta ja menivät rikki. Tämä lyhty ei mennyt kuitenkaan minulla rikki, vaan se oli kannettu portin eteen rikkinäisenä. Samalla kun huomasin tämän rikkinäisen lyhdyn astuessani ulos kellarin ovesta, huomasin myös, että kaikki ruukkumme ovat vaihtaneet järjestystä. Iso tuija, joka kasvaa isossa ruukussa, oli nostettu pääovemme eteen - samoin kuin muut istutukseni...! Olimme asuneet tällöin uudessa kodissa vasta muutaman kuukauden, ja kieltämättä vähän oudoksutti; mihin ihmeeseen me muutettiin... No, tovin siinä päätäni pyöriteltyäni kannoin istutukset takaisin omalle paikalleen, ja muutaman päivän päästä poimin rikkoutuneen lyhdyn kotiini säilöön - kun ei näyttänyt tälle oudolle vierailijallekaan enää kelpaavan. Portsassa tapahtuu, mutta koputan puuta, tämän jälkeen ei ole tapahtunut enää näin erikoista. Paitsi, että yksi mies oli tulossa meille kerran kylään, kun kyseli pihalta mieheltäni, mitä me remontoidaan ja jatkoi keskustelua kulkien mieheni perässä aina ulko-ovelle saakka. Siinä mieheni sanoi, että niin, sun ei tarvikaan tulla sisälle asti. Mies siihen; jahah, ja kääntyi takaisin... Hih!
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti