Päivitykset täällä harvenevat pikkuhiljaa, joten jos haluatte pysyä jutuissani mukana; uuteen blogiini KLIK!
maanantai 25. helmikuuta 2013
perjantai 15. helmikuuta 2013
torstai 14. helmikuuta 2013
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
tiistai 12. helmikuuta 2013
maanantai 11. helmikuuta 2013
perjantai 8. helmikuuta 2013
Kun pinnasänky muutti lapsen huoneeseen...
... tarina kera lisäkuvien löytyy uudesta blogistani: KLIK, ja liittykäähän lukijoiksi sinne. En päivitä enää tätä blogia kauan!
torstai 7. helmikuuta 2013
Kellarin nurkkauksen tarina, osa 3
... löytyy kera hirveiden kuvien ;) täältä!
Muistuttelen siis uudesta osoitteesta jälleen: blogini siirtyi eilen osoitteeseen
Kirjauduhan sinne siis lukijaksi, jos haluat pysyä jutuissani mukana :)
Kellarin nurkkauksen tarina, osa 2
Kellarin nurkkauksen tarina uudessa osoitteessa (klik). Muistuttelen samalla siirtymään sinne lukijaksi; helpompaa teillekin, kun ette joudu siirtymään aina sivulta toiselle :)
Mukavia hetkiä päivääsi!
Mukavia hetkiä päivääsi!
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Kellarin nurkkauksen tarina, osa 1
... löytyy uudesta blogini osoitteesta (klik) kera kauhean kuvan. Muistutten tässä niin kauan kuin jaksan uudesta osoitteesta. Kun en jaksa, lopetan. Ymmärtänet ;) - ja toivottavasti löydät tiesi samalla uuteen osoitteeseen :)
Osoitteen muuutos & arvonta; tervetuloa!
Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin jo, blogini osoite muuttaa kuvatilan täyttymisen vuoksi - ja koska minulta liikeni tänään aikaa, osoitteen muutos tapahtuu jo tänään :) Uudessa osoitteessa on arvonta blogini lukijoiksi kirjautuneille, joten klik - ja pääset matkaan mukaan!
Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi uuteen osoitteeseen jakamaan kanssani sisustuksen, remontoinnin ja lapsiperheen iloja ja oivalluksia; nimi siis säilyy samana; samoin juttujen ja kuvitusten luonne :)
Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi uuteen osoitteeseen jakamaan kanssani sisustuksen, remontoinnin ja lapsiperheen iloja ja oivalluksia; nimi siis säilyy samana; samoin juttujen ja kuvitusten luonne :)
Kauniin blogin tunnustus
Olen saanut kauniin blogin tunnustuksen SisusTellen-, Vanhan Kaakelitakan talossa sekä Sinisen talon väkeä -blogeista. Todella kaunis ja kiitos suuri näistä tunnustuksista; olen otettu! Olen ollut remontti- ja vauvaelämästä johtuen kiireinen, joten nyt yritän vastata näihin tunnustuksiin, ja saa nähdä miten käy (nämä tekstit sain kirjoitettua jo kahdessa erässä ;).
Tunnustukseen liittyy haaste, jossa tulee jakaa kahdeksan paljastusta itsestään lukijoilleen ja välittää myös tunnustus eteenpäin kahdeksalle muulle blogille.
No tässä minun paljastukseni:
1. Olenko hirveän huono paljastamaan mitään, (nyt aloitan kirjoittamista jo kolmatta kertaa, hih...) joten kolmannenlla yrittämällä päätin ottaa Sinisen talon väen paljastukset pohjaksi; ne naurattivat itseäni, osin siksi, että huomasin, että meillä on aika paljon samaa Hannan kanssa. Eli ensimmäinen tunnustus: Toisin kuin Hanna, minä pelkään vähän liiankin vähän. Luotan, että minulle ei käy kuinkaan... Mutta silloin tällöin pelko yltyy - varmaan siksi, että olen siirtänyt pelkoa alitajunnassa koko ajan sivulle - ja silloin sitten saatan oikein myllertää sen kaiken pelon keskellä. Tämä tapahtuu yleensä yön pimeinä tunteina, ja silloin käperryn oman kullan kainaloon, joka jollain taikamaisella keinollaan saa minut yleensä rauhoitettua.
2. Minäkin olen aamuihminen. Ennen pientä prinsessaamme nukahdin aina sohvalle telkkaria katsellessa iltaisin. Jos valvoin yhteentoista, se oli paljon se. Mutta se ei ole yhtään liian aikaisin, jos herään seitsemältä viikonloppuaamuna. Nyt täytyy tosin tunnustaa, että prinsessa on muuttanut rytmiä paljon. Silloin on nukuttava, kun pystyy nukkumaan, enkä ole enää telkkarin ääreen nukahtanut, vaan pikemminkin prinsessan vierelle - eli me mennään samaan aikaan nukkumaan ;)
3. Ymmärsin vasta eilen iltapäivällä, että oli Runebergin päivä. Kävimme keskustassa, ja haikailin kahvilaan torttukahville, mutta koira oli mukana, joten se jäi haaveeksi. Ystäväpariskunta tuli kadulla vastaan, ja muistutti minua kuitenkin iloisesta tapahtumasta; sunnuntaina on laskiaissunnuntai. Sitä en aio unohtaa!! Olen siis todellakin kaikkien leivosten ylin ystävä :)
4. Minäkin olen kiinnostunut myytävistä asunnoista. Kesälomilla saatan kierrellä varsinkin vanhoja myytävänä olevia taloja maaseudulla; haaveena on tällainen ihanuus. Kaikki rakentamiseen, asumiseen ja sisustamiseen liittyen kiinnostaa - jos se on persoonallista, vanhaa ja siinä on ripaus sitä jotain. Uusista kohteista en niinkään ole kiinnostunut.
5. Minäkään en tiedä, mikä minusta tulee isona. Joskus olen lainannut kirjastosta jo pääsykoekirjat, mutta kuten Hanna, lukematta ovat jääneet... Olenkin pääsemässä tämän yli, ja ajatellut, että jos haluan muutosta elämään, teen sen todennäköisesti muuta väylää pitkin kuin yliopiston luentosaleissa.
6. Voi, minäkin huudan. Koiralle paljon. Koiran nimi on Urho, ja kerran vähän vieraammassa tyttöporukassa kerroin, kuinka Urho ei tottele ollenkaan, ja on monesti niin raivostuttava, ja minä huudan hänelle niin kovaa ja korkealta, että naapureilla on ihmeteltävää. Yksi tytöistä luuli, että puhuessani Urhosta, puhun miehestäni ;) Huh, onneksi tämä väärinkäsitys korjattiin myöhemmin illalla. Miehelle huudan harvemmin, koska mieheni ei tykkää siitä - eikä huutaisi takaisin. Olisiko tämä meidän suhteen yksi tukipilari ;) Enemmänkin harrastan sellaista hyväntahtoista narinaa... :D
7. Tässä mennään vastakkain Hannan kanssa; minä nimittäin viihdyn hyvin kylmässä. Pistän vain kaksi peittoa päälle ja päivisin hipsin villatakissa ja -sukissa. Nyt prinsessan takia meillä on paljon lämpimämpi kuin ennen. Viime talvena lämpömittari näytti noin + 16 astetta, ja välillä käytiin + 12 asteessa. Täytyy myöntää, että se oli vähän liian vähän se!
8. Minäkin innostun monista asioista, mutta joskun innostus on sitä luokkaa, että jaksan pyörittää sitä mielessäni kauan. Ja jääräpäisenä, itsepäisenä ja omapäisenä monesti myös toteutan innostukseni.
Koska sain Kauniin blogin tunnustuksen myös kahdesta muusta blogista, lisään vielä extra-paljastuksen:
Blogini nimittäin muuttaa hyvin pian uuteen osoitteeseen, joten olkaa kuulolla! Uusi osoite on myös bloggerissa, ja siirtymisen syy on kuvatilan täyttyminen ja oma väsymiseni ainaiseen vekslaamiseen kuvien kanssa. Sama meno jatkuu uudessa osoitteessa, joten toivottavasti siirrytte lukijaksi myös sinne :)
P.S. Neljässä erässä sain tämän viimein niputettua kasaan ;)
Tunnustukseen liittyy haaste, jossa tulee jakaa kahdeksan paljastusta itsestään lukijoilleen ja välittää myös tunnustus eteenpäin kahdeksalle muulle blogille.
No tässä minun paljastukseni:
1. Olenko hirveän huono paljastamaan mitään, (nyt aloitan kirjoittamista jo kolmatta kertaa, hih...) joten kolmannenlla yrittämällä päätin ottaa Sinisen talon väen paljastukset pohjaksi; ne naurattivat itseäni, osin siksi, että huomasin, että meillä on aika paljon samaa Hannan kanssa. Eli ensimmäinen tunnustus: Toisin kuin Hanna, minä pelkään vähän liiankin vähän. Luotan, että minulle ei käy kuinkaan... Mutta silloin tällöin pelko yltyy - varmaan siksi, että olen siirtänyt pelkoa alitajunnassa koko ajan sivulle - ja silloin sitten saatan oikein myllertää sen kaiken pelon keskellä. Tämä tapahtuu yleensä yön pimeinä tunteina, ja silloin käperryn oman kullan kainaloon, joka jollain taikamaisella keinollaan saa minut yleensä rauhoitettua.
2. Minäkin olen aamuihminen. Ennen pientä prinsessaamme nukahdin aina sohvalle telkkaria katsellessa iltaisin. Jos valvoin yhteentoista, se oli paljon se. Mutta se ei ole yhtään liian aikaisin, jos herään seitsemältä viikonloppuaamuna. Nyt täytyy tosin tunnustaa, että prinsessa on muuttanut rytmiä paljon. Silloin on nukuttava, kun pystyy nukkumaan, enkä ole enää telkkarin ääreen nukahtanut, vaan pikemminkin prinsessan vierelle - eli me mennään samaan aikaan nukkumaan ;)
3. Ymmärsin vasta eilen iltapäivällä, että oli Runebergin päivä. Kävimme keskustassa, ja haikailin kahvilaan torttukahville, mutta koira oli mukana, joten se jäi haaveeksi. Ystäväpariskunta tuli kadulla vastaan, ja muistutti minua kuitenkin iloisesta tapahtumasta; sunnuntaina on laskiaissunnuntai. Sitä en aio unohtaa!! Olen siis todellakin kaikkien leivosten ylin ystävä :)
4. Minäkin olen kiinnostunut myytävistä asunnoista. Kesälomilla saatan kierrellä varsinkin vanhoja myytävänä olevia taloja maaseudulla; haaveena on tällainen ihanuus. Kaikki rakentamiseen, asumiseen ja sisustamiseen liittyen kiinnostaa - jos se on persoonallista, vanhaa ja siinä on ripaus sitä jotain. Uusista kohteista en niinkään ole kiinnostunut.
5. Minäkään en tiedä, mikä minusta tulee isona. Joskus olen lainannut kirjastosta jo pääsykoekirjat, mutta kuten Hanna, lukematta ovat jääneet... Olenkin pääsemässä tämän yli, ja ajatellut, että jos haluan muutosta elämään, teen sen todennäköisesti muuta väylää pitkin kuin yliopiston luentosaleissa.
6. Voi, minäkin huudan. Koiralle paljon. Koiran nimi on Urho, ja kerran vähän vieraammassa tyttöporukassa kerroin, kuinka Urho ei tottele ollenkaan, ja on monesti niin raivostuttava, ja minä huudan hänelle niin kovaa ja korkealta, että naapureilla on ihmeteltävää. Yksi tytöistä luuli, että puhuessani Urhosta, puhun miehestäni ;) Huh, onneksi tämä väärinkäsitys korjattiin myöhemmin illalla. Miehelle huudan harvemmin, koska mieheni ei tykkää siitä - eikä huutaisi takaisin. Olisiko tämä meidän suhteen yksi tukipilari ;) Enemmänkin harrastan sellaista hyväntahtoista narinaa... :D
7. Tässä mennään vastakkain Hannan kanssa; minä nimittäin viihdyn hyvin kylmässä. Pistän vain kaksi peittoa päälle ja päivisin hipsin villatakissa ja -sukissa. Nyt prinsessan takia meillä on paljon lämpimämpi kuin ennen. Viime talvena lämpömittari näytti noin + 16 astetta, ja välillä käytiin + 12 asteessa. Täytyy myöntää, että se oli vähän liian vähän se!
8. Minäkin innostun monista asioista, mutta joskun innostus on sitä luokkaa, että jaksan pyörittää sitä mielessäni kauan. Ja jääräpäisenä, itsepäisenä ja omapäisenä monesti myös toteutan innostukseni.
Koska sain Kauniin blogin tunnustuksen myös kahdesta muusta blogista, lisään vielä extra-paljastuksen:
Blogini nimittäin muuttaa hyvin pian uuteen osoitteeseen, joten olkaa kuulolla! Uusi osoite on myös bloggerissa, ja siirtymisen syy on kuvatilan täyttyminen ja oma väsymiseni ainaiseen vekslaamiseen kuvien kanssa. Sama meno jatkuu uudessa osoitteessa, joten toivottavasti siirrytte lukijaksi myös sinne :)
P.S. Neljässä erässä sain tämän viimein niputettua kasaan ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)